Neljännellä viikolla aloin pelata Hay Daytä. Oli koukuttava ja polishattu kokonaisuus. Se vaan pommitti koko ajan muistutuksilla, että sato on kypsää tai lehmät pitää lypsää, mikä alko nopeesti rasittaa. Kun sitten viimein otin muistutukset pois päältä, huomasin, ettei oikeastaan yhtään kiinnosta pelata enää. Sen sijaan Clash of Clansia naputtelen yhä, koska siinä on mukava tietää, että kaikki mahdollinen on tehty, kun on koko ajan molemmat rakennusmiehet työllistettyinä. Hay Dayssä pitäisi olla koko ajan näpertämässä ja tasapainottelemassa varastotilan kanssa, mikä oli minusta valtaisa ärsyke -- vaikkakin tarpeellinen, koska muuten varastossa olisi hyvin pian loputtomasti kaikkia resursseja.
Joku päämäärättömyys tuntui myös paistavan läpi Hay Daystä. Siinä tuotetaan raaka-aineita, jotta voi tehdä tuotteita, jotta voi myydä niitä asiakkaille, jotta voi saada rahaa, jolla voi ostaa lisää tuotteiden- tai raaka-aineidentekovälineitä. Ja tämä sykli kiertää. Ei mitään tavotetta (paitsi achievementit ja levelit, jos joku pitää niitä tavotteina), ja pitäisi silti olla puolen tunnin välein niittämässä peltoa, keräämässä kananmunia ja laittamassa uutta leivosta uuniin. Eli hyvin tehty peli, ei vaan mun makuun.
Lisäksi pelasin rymdkapsel nimisen pelin läpi. Se oli oikein virkistävä mobiilipeli siinä, että sillä oli loppu. Kyseessä siis simplistisellä estetiikalla varustettu strategiapeli, jossa pitää kasvattaa "avaruusasemaa", tuotta lisää ukkoja, puollustautua vihollisaalloilta ja keretä skannaamaan neljä avaruudessa killuvaa monoliittiä tuhoutumatta -- aivan, tässä voi hävitäkin! Oli oikein kiva, mutta lyhyt peli. Enkä voi väittää koskaan ennen tunteneeni samankaltaista huolta 2x6 pikselin kokoisia valkoisia nelikulmioihin kohtaan, kuin tässä pelissä vihollisaallon alkaessa hieman ennen kuin riittävät puollustukset on saatu valmiiksi. Mukavaa tökittävää yhteensä pariksi tunniksi.
Viidennellä viikolla aloin pelata HearthStoneia, josta olin kuullut kavereiltani jo pitkään. Oikein mukava ja polishattu kokonaisuus tämäkin. Olen lapsena pelannut MtG:illä, ja tässä on mukavasti sama tuntuma. Olen vielä aika alussa, enkä ole tehnyt edes korttipakkaa itse, mutta näen, että tästä voisi olla iloa pitkäksikin aikaa. Aina pari peliä silloin tällöin... Ja voin kyllä lopettaa koska vaan...
Kokeilin myös ekan kerran Ridiculous Fishingiä tänään, ja se oli hauska. Tällaisia kännykkäpelejä saisi olla enemmän -- vilpitöntä hauskaa siistissä paketissa, jolla ei ole jatkuvasti taka-ajatuksia pelaajan lompakon menoksi. Ainakaan en vielä nähnyt merkkiä moisista.
